Vaikka monet namibialaiset vanhemmat huolehtivatkin hyvin lapsistaan, samaan aikaan sadat haavoittuvaiset ja orvot lapset tarvitsevat tukea päivittäisen elämän keskellä.
Olemmekin iloisia, että Suomen Namibian Suurlähetystö on myöntänyt meille rahoituksen orpojen ja heikko-osaisten lasten suojelun edistämiseksi Windhoekin köyhimmillä asustusalueilla, Moses Garoebin vaalipiirissä. Suomen suurlähettiläs Anne Saloranta juhlisti yhteistyön alkamista 26. lokakuuta Suomen residenssissä pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa.
Projekti rahoitetaan lähetystön hallinnoiman Paikallisen Yhteistyön Määrärahan kautta (PYM). Rahoitus auttaa meitä kehittämään organisaatiomme kapasiteettia lastensuojelukysymyksissä, lisäämään tietoisuutta lastensuojelusta ja tukemaan lasten ihmisoikeuksien toteutumista. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 1 354 195 Namibian dollaria (89 000€) (Alapuolella yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeen toteutuksesta).
Suomen Namibian Suurlähetystö on ollut aktiivinen kansalaisyhteiskunnan kehityksen tukija Namibiassa jo pitkään. Lähetystö tunnetaan erityisesti pitkäaikaisena tasa-arvon sekä ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat perustivat kouluja ja sairaaloita Namibiassa jo 1800-luvun loppupuolella. Suomalaisten panostus ja innovaatio ovat vuosien varrella kehittäneet merkittävästi useita eri osa-alueita Namibiassa, mistä olemme kiitollisia. Suosittelemme lämpimästi klikkaamaan “tykkää” Suomen Windhoekin Suurlähetystön Facebook-sivuilta. Sieltä voit seurata heidän meneillään olevia projekteja ja laaja-alaista toimintaa Namibiassa.
Vasemmalta oikealle: Suomen suurlähettiläs Anne Saloranta muistelemassa lautakunnan varapuheenjohtaja (Family of Hope Services) Reino Ihemban kanssa. Reino oli opiskelijana korkeatasoisessa namibian-suomalaisessa Elcin Nkurenkuru lukiossa 1990-luvulla. Edellisen kerran hän vieraili suurlähettilään residenssissä vuonna 1994 valmistuttuaan Elcin Nkurenkurusta. Näihin aikoihin 1990-luvulla suurlähettiläs Anne Saloranta työskenteli Namibiassa Unicefilla terveydenalan projektien parissa.
Mitä teemme vaikuttaaksemme lastensuojeluun Katuturassa?
Siitä huolimatta, että Family of Hope Services on tarjonnut koulutuspalveluja, päivittäisiä ruokailuja sekä lastensuojeluun liittyvää neuvontapalvelua, ovat köyhyyden vaikutukset näkyvissä ympäristössämme. Välinpitämättömyys ja fyysinen, psyykkinen sekä seksuaalinen väkivalta ovat vahvasti läsnä yhteisössämme. Kun yhteisö kohtaa vaikeita asioita, tarve myötätunnolle ja välittämiselle kasvaa. Johtuen traumaattisista kasvukokemuksista, monet yhteisömme lapset päätyvät keskeyttämään koulunkäynnin ja jäävät ilman taitoja ja tietoja, joiden avulla he pystyisivät pysäyttämään köyhyyden monimutkaisen oravanpyörän. Family of Hope Services tarjoaa neuvontapalveluita suurelle osalle yhteisömme lapsista, mutta liian moni lapsi joutuu edelleenkin palaamaan päivän päätteeksi ympäristöön, jossa hyväksikäyttö ja tuen puute ovat arkipäivää.
Yhteisön jäsenet yhteistyössä lastensuojelun käytäntöjen parissa
Ensimmäinen askel traumaattisten kokemusten ehkäisemiseksi on suojella lapsia ja nuoria paremmin yhteisön sisällä. Namibiassa on tehty useita lakimuutoksia, jotta lasten hyväksikäyttöön ja laiminlyönteihin reagoitaisiin paremmin ja nopeammin. Muutoksista huolimatta haavoittuvaisten lasten ahdinko on lastensuojelun parissa työskentelevien huolenaiheena lisääntyvässä määrin. Viimeaikaiset lakireformit, kuten Child Care Protection Bill (2015) ja Domestic Violence ACT (2003), eivät pysty yksistään estämään hyväksikäyttöä ilman yhteisöjen sitoutumista lastensuojeluun. Jo olemassa olevia tukihenkilöitä tulee näin ollen kouluttaa lastensuojeluun liittyviin lakeihin liittyen. Tämä koulutus on olennainen osa vasta alkanutta Family of Hope Servicen PYM-hanketta. Tulemme kartoittamaan jo olemassa olevia lastensuojelun sidosryhmiä ja vahvistamaan neuvontatyötä fokusoitujen työryhmien kautta. Yleisenä tavoitteena on, että Moses Garoebin vaalipiirissä tapahtuva lastensuojelutoiminta on koordinoitua ja tehokasta ja että eri toimijat ovat tietoisia toisistaan ja toimivat yhteistyössä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden yhtenäistäminen on tärkeää, jotta lastensuojelua voidaan kehittää laajemminkin köyhillä asuinalueilla. Lisäksi tulemme vahvistamaan koulujen kapasiteettia lastensuojelukysymyksissä. Lastensuojeluun liittyvän protokollan kehittäminen on osa tätä prosessia ja konkreettinen esimerkki, jota voidaan mahdollisesti käyttää toimivan lastensuojelun mallina myös muissa konteksteissa.
Yhteisö hyväksikäytön ja sen ehkäisyn tunnistajana
Projektin onnistuminen tulee vaatimaan kapasiteetin kehittämistä ja tietoisuuden lisäämistä lastensuojelukysymyksistä niin sidosryhmien keskuudessa kuin myös koko yhteisössä.
PYM-yhteistyön kautta Family of Hope Services kouluttaa tukihenkilöitä, jotta yhteisöt tavoittaisivat palveluja paremmin. Kaupungintalolle toteutettavien keskustelujen ja koulutusten kautta hankkeen tavoitteena on saavuttaa jopa 2500 hyödynsaajaa. Hankkeen puitteissa koulutetut tukihenkilöt tietävät oikeudelliset toimenpiteet hyväksikäyttötapauksien yhteydessä. Family of Hope Servicen tavoitteena on myös virallistaa organisaation lastensuojelun toimintaperiaatteet ja vahvistaa koordinointia alueen tukihenkilöiden kesken. Lopuksi haluamme, että yhteisömme jäsenet pystyvät tunnistamaan hyväksikäytön ja tietävät, miten toimia hyväksikäyttötapauksissa. Kuten Celest Feris tasa-arvomisteriöstä puheessaan lastensuojelusta sanoi, meidän täytyy “tunnistaa (lasten hyväksikäyttö) ja pysäyttää se” (SPOT IT and STOP IT).
Vasemmalta oikealle: Abigail Bachopi, Family of Hope Servicen johtaja, Marika Matengu, Suurlähetystön PYM-koordinaattori ja Reino Ihemba, lautakunnan varapuheenjohtaja. Marika Matengu monitoroi ja koordinoi PYM-määrärahoin toteutettavia projekteja. Tämän lisäksi Marika on tohtoriopiskelijana Oulun yliopistossa, jonne hän kirjoittaa väitöskirjaa alle kouluikäisten syrjäytyneiden lasten varhaiskasvatuksesta Namibiassa
Foibe Silvanus, Family of Hope Servicen yhteisöjen kehitysvirkailija, pitämässä työpajaa hyväksikäyttöön liittyvistä teemoista. Fläppitaululla on kuvaus väkivallasta yhteisön sisällä siten, kuten alueen johtajat sen kokevat. Mielipiteet siitä, mitä väkivalta on, vaihtelevat. Osa osallistujista koki, että kiusaaminen muokkaa lapsesta vahvemman.